Yksi tarjoamiemme koulutuksien aihealueista on vähäeleinen kohtaaminen. Termi vähäeleinen kohtaaminen on kokenut suuren nousun viimeisten vuosien aikana ruotsalaisen psykologin Bo Hejlskov Elvénin ansiosta, ja mies onkin noussut lähes kulttiasemaan pohjoismaissa. Vähäeleisen kohtaamisen edelläkävijä on yhdysvaltalainen psykologi Ross Greene, ja yksi hänen kuuluisimmista sitaateistaan on “lapsi joka osaa käyttäytyä hyvin, käyttäytyy hyvin”. Pidä tämä lause siis mielessäsi.

Otimme ilolla vastaan uutisen, että koko Pietarsaaren alueen varhaiskasvatuksen henkilökunta on saanut mahdollisuuden osallistua luennolle vähäeleisestä kohtaamisesta elokuun alussa https://www.osterbottenstidning.fi/Artikel/Visa/306914.

Sen lisäksi, että vähäeleinen kohtaaminen on suosittu ja ajanhermolla oleva termi ja menetelmä, on se myös erityisen tehokas tapa käsitellä haastavaa käyttäytymistä. Tämän takia mekin haluamme kirjoittaa muutaman sanan suhtautumistavasta, ja auttaa näin levittämään tietoisuutta menetelmästä ja vakiinnuttamaan sen käyttöä. Vähäeleistä kohtaamista voi käyttää kaikissa tilanteissa, joissa henkilö käyttäytyy haastavasti, mutta menetelmä on kehitetty erityisesti heitä varten, joille oman käytöksen muuttaminen tai omien tunteiden hallitseminen on tavanomaista vaikeampaa. Usein kyseessä on lapsi, jolla on neuropsykiatrisia, älyllisiä tai toiminnankyvyssä esiintyviä haasteita, mutta kohtaamistapa käy sovellettavaksi kaikkiin lapsiin.

Vähäeleisessä kohtaamisessa kyse on siitä, että yritetään ymmärtää miksi ihminen käyttäytyy aggressiivisesti sen sijaan, että keskitytään muuttamaan aggressiivista käyttäytymistä. Nähdään siis syy oireiden sijaan. Vähäeleisen kohtaamisen avulla halutaan ennakoida ja estää käyttäytymistä, joka voi aiheuttaa ongelmia yksilölle ja hänen ympäristölleen. Vähäeleinen kohtaaminen EI tarkoita tien siloittelua ongelmista, tai sitä että henkilö ei koskaan opi käyttäytymään, vaan pikemminkin sen avulla opetetaan toisen kunnioittavaa kohtaamista sillä tasolla, jolla henkilö pystyy kyseisellä hetkellä toimimaan.

Vähäeleisestä kohtaamisesta on kirjoitettu etenkin ruotsiksi todella paljon,  mutta Hejlskov Elvénin toisesta peruskäsitteestä, odotuksista, ei artikkeleita tai kommentteja ei juurikaan löydä. Odotuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä odotuksia lapsia ja heidän käyttäytymistään kohtaan yleisesti, mutta erityisesti odotuksia niitä lapsia kohtaan, joilla on vaikeuksia tunteiden säätelyssä ja toiminnanohjauksessa. Muistathan vielä Greenen sanat: “lapsi joka osaa käyttäytyä hyvin, käyttäytyy hyvin”? Miksi siis odotamme, että päiväkotipäivä sujuu ilman yhtäkään konfliktia, jos meillä on 10 lapsen ryhmä joka koostuu 3-4 –vuotiaista lapsista, jotka kaikki sattuvat olemaan fyysisesti aggressiivisimmassa iässä? Tai miksi odotamme että meidän 7- ja 9-vuotiaat lapsemme ovat kokonaisen viikonlopun tappelematta kertaakaan (been there, done that)? Tai miksi odotamme, että Kalle jolla on ADHD -diagnoosi, istuu koko päivän paikallaan päästämättä äännähdystäkään oppituntien aikana? Tai että sama Kalle ei tämän jälkeen lyö ketään, kun hän innostuu liikaa liikuntatunnilla, tai hän ei heitä kirjoja lattialle kun opetus käy liian vaikeaksi?

Hejlskov Elvén käyttää sanaa vastuunottaja, ja pyytää aina aikuisia kysymään itseltään “kenen ongelma on?”. Vastuunottaja –termi liittyy meidän odotuksiimme, ja lähtökohtana siinä on, että keskitymme siihen, mitä voimme itse omalla toiminnallamme tehdä tilanteen rauhoittamiseksi. Vastuunottajan lisäksi Helskov Elvén puhuu hallinnan ottamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että me hallitsemme itseämme ja omaa käyttäytymistämme, jotta voimme auttaa toista saamaan takaisin oman itsehillintänsä. Tunnetila tarttuu, samoin käyttäytyminen, ja nämä yhdessä muodostavat hallinnan ottamisen perustan. Voit lukea lisää Bo Hejlskov Elvénin ajatuksista ja näkemyksistä hänen blogistaan  https://hejlskov.se.

Se, että ihmiset kouluttautuvat ennakoimaan, käsittelemään ja ennaltaehkäisemään haastavaa käyttäytymistä on erittäin hyvä asia, mutta samalla on yllättävää, että tarve kouluttautumiselle ja eettisesti puolustettavissa olevalle menetelmälle on tullut esiin vasta nyt.Nyt pääsemmekin myös meidän sydämenasiaamme, joka on että, meidän näkemyksemme mukaan jokainen lapsi ansaitsee tulla kohdatuksi kunnioittavalla tavalla, ja hänen omat yksilölliset lähtökohtansa huomioon ottaen. Tämän takia teillä onkin mahdollisuus kääntyä meidän puoleemme, jotta saamme levitettyä vähäeleisen kohtaamisen suhtautumistapaa haastavasti käyttäytyvien lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä.

Vielä kerran, “lapsi joka osaa käyttäytyä hyvin, käyttäytyy hyvin”. Pidä tämä lause mielessäsi seuraavan kerran kun kohtaat kiukuttelevan lapsen. Jos haluat kuulla lisää, ota meihin yhteyttä!

Lukuvinkkejä:

Elvén, Bo Hejlskov & Wiman, Tina: Barn som bråkar. Att hantera känslostarka barn i vardagen. Natur & Kultur, Stockholm, 2015
Elvén, Bo Hejlskov: Beteendeproblem i skolan. Natur och Kultur, Stockholm, 2014
Havelius, Axel Chipumpu (red): Lågaffektivt bemötande. Studentlitteratur, Lund, 2016.

****************************************************************************

Elvén, Bo Hejlskov: Kenen ongelma? Haastavat tilanteet koulun arjessa. Kehitysvammaliitto ry Oppimateriaalikeskus Opike, Helsinki, 2016

****************************************************************************

Elven, Bo Hejlskov & Tina Wiman: Sulky, Rowdy, Rude? Why kids act out and what to do about it. Jessica Kingsley Publishers, London & Philadelphia 2017
Elvén, Bo Hejlskov: No Fighting, No Biting, No Screaming. Jessica Kingsley Publishers, London & Philadelphia, 2010