Nuoruus on monien muutosten aikaa. Nuori kehittyy niin fyysisesti kuin henkisesti. Kehossa tapahtuu muutoksia, ja se saattaa tuntua yhtäkkiä hyvin vieraalta, kaikkia muutoksia ole helppo hyväksyä. Myös mieli on myllerryksessä, välillä kaikki on hyvin, nuori on iloinen ja onnellinen. Toisessa hetkessä nuoresta taas tulee kiukutteleva, tiuskiva ja vanhemmille huutava lapsi. Usein nuori ei itsekään pysy heittelehtivien tunteiden perässä ja on yhtä hämmentynyt kuin vanhemmatkin. Nuoruus muuttaa sekä nuorta itseään että vanhempia.

Viimeisten vuosien aikana murrosiän alkaminen on aikaistunut lähes kaikissa teollistuneissa maissa. Nuoruus myös kestää kauemmin kuin aiemmin. Nuoruus on epävarmempaa kuin aiempien sukupolvien kohdalla. Yhteiskunta ympärillämme on muuttunut hektisemmäksi ja vaativammaksi. Suuria, omaa tulevaisuutta koskevia päätöksiä on tehtävä entistäkin varhaisemmassa vaiheessa, ja nuorilta vaaditaan suurta vastuunottoa muun muassa opiskeluiden suhteen entistäkin aikaisemmassa vaiheessa.

Samaan aikaan näiden muutosten kanssa olemme saaneet kuulla uutisia eri medioista siitä, kuinka nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Monissa kunnissa ja kaupungeissa lähetteet nuorisopsykiatriaan ovat kasvaneet lähes räjähdysmäisesti, eikä kaikki apua tarvitsevat saa apua ajoissa. Tästä seuraa syrjäytymistä, nuorten eläköitymistä mielenterveydellisistä syistä ennenkuin työelämä on edes ehtinyt alkaa. Nämä kaikki yhdessä aiheuttavat mittavia kustannuksia yhteiskunnalle. Eri arvioiden mukaan yhden syrjäytyneen nuoren hintalappu yhteiskunnalle on jopa 370 000 euroa. Yksittäiselle ihmisille koituvia kustannuksia ja haittaa voi tuskin rahassa mitata.

Mistä nuorten pahoinvointi johtuu ja mitä sille voi tehdä? Yhtä yksittäistä vastausta kysymykseen ei ole olemassa. Syitä nuorten pahoinvointiin on selvitetty eri tutkimusten ja barometrien avulla. Erityisesti nuorten tyttöjen kohdalla ahdistusta aiheuttaa tulevaisuus, ilmastonmuutos, oma ulkonäkö, vertailu muihin, koulu, arvosanat, onnistumisen paine. Muita syitä pahoinvoinnille nuorten mukaan on vanhempien riidat, ero, huoltajuuskiistat, rahahuolet, sosiaaliset tilanteet, kiire ja stressi, yksinolo. Maaliskuussa julkaistun Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat turvattomuutta ilmastonmuutoksen, maailmanpoliittisen tilanteen ja terrorismin vuoksi. Nuoret kantavat huolta tulevaisuudesta myös ammatillisesti. Koulutus- ja työelämä ovat valtavassa murroksessa, jonka takia tulevaisuus näyttäytyy nuorille epävarmana.

Työelämän muutos ja hektisyys vaikuttavat nuoriin myös välillisesti vanhempien kautta. Monet nuoret toivat esiin Nuorisobarometrin vastauksissa sitä, kuinka he ikävöivät jatkuvasti työmatkalla olevaa toista vanhempaa, eron takia toisessa kodissa asuvaa vanhempaa, vanhempia jotka asuvat samassa kodissa, mutta eivät ole läsnä. Monet nuoret eivät myöskään halua kertoa ongelmistaan vanhemmille, koska tietävät heidän olevan kuormittuneita jo ennestään.

Nuoruusiän yksi tärkeimmistä tehtävistä on vanhemmista irrottautuminen, ja tämä vaihe saattaa hämmentää nuorta itseäänkin. Tässä vaiheessa kavereiden ja heiltä saadun hyväksynnän tarve kasvaa. Aikaisemmin hyväksyntää kavereilta on haettu lähinnä koulupäivän aikana, mutta sosiaalisen median kautta siitä on tullut ympärivuorokautista. Sosiaalisen median kautta kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä ovat myös lisääntyneet, ja erityisesti tytöt kokevat turvattomuutta.

Erityisti tytöt viiltelevät itseään ja pyrkivät sillä tavalla säätelemään ahdistusta. Poikien ja tyttöjen ahdistuneisuus näyttäytyy usein eri tavalla, pojat suuntaavat useammin ahdistuksen ulospäin toimintana kun taas tyttöjen oireilu kääntyy sisäänpäin. Viiltely on usein keino tyhjentää pää ahdistusta aiheuttavista ajatuksista, ja tällä tavalla siirtää henkinen kipu fyysiseksi kivuksi. Viiltely saattaa helpottaa hetkellisesti, mutta se tuo mukanaan yleensä myös syyllisyyttä ja häpeää. Viiltelyyn voi jäädä myös koukkuun, ja joillain siihen liittyy voimakas mielihyvän kokemus. Viiltely leviää helposti kaveripiirissä, sosiaalisen median aikakaudella myös sitä kautta. Toisaalta sosiaalisessa mediassa leviävät myös vinkit siitä, kuinka päästä viiltelystä eroon ja erilaiset nuorten itsensä perustamat vertaisryhmät.

Jotta nuorten pahoinvointiin voidaan vaikuttaa, on tarjottava riittävästi apua ja riittävän matalalla kynnyksellä. Tärkeintä on, että oma perhe ja luonnollinen tukiverkosto ovat riittävästi läsnä nuoren elämässä, ja kuulevat ja näkevät nuoren välillä haastavankin käytöksen taakse. Ahdistuneelle nuorelle tärkeintä on tulla kuulluksi ja nähdyksi. Laajemmassa mittakaavassa meidän vanhempien on myös kannettava vastuumme siitä, minkälaisen tulevaisuuden mahdollistamme ja jätämme lapsillemme.